Suomen kalat aakkosjärjestyksessä – lista ja opas

Suomen järvissä ja merialueilla ui huomattavasti enemmän lajeja kuin kalamies ehtii oppia yhdellä reissulla. Jos olet joskus jäänyt miettimään, mikä kala nielaisi vieheen tai miksi isoa haukea ei kannata syödä, tämä aakkosellinen opas antaa vastaukset. Alan Luken virallisten lajitietojen mukaan Suomessa on tavattu 109 kalalajia, joista noin 70 elää vakituisesti vesissämme.

Suomen kalalajien määrä: yli 100 ·
Yleisin kala: ahven ·
Suurin kalalaji: miekkakala (Atlantin miekkakala) ·
Vaarallisin kala: kivikala ·
Kallein kala: lohi (erityisesti järvilohi) ·
Painavin kala: miekkakala (jopa 500 kg)

Alla oleva taulukko kokoaa yhteenvedon keskeisimmistä kalalajeista ja niiden ominaisuuksista.

Mitä kalalajeja Suomessa on?

Suomen vesistä on tavattu yli sata kalalajia – Kalatalouden Keskusliiton Ahven.net-sivusto kirjaa luvuksi 109 lajia, kun taas SKES (Suomen Kalastusopettajat) päätyy 103 lajiin. Ero selittyy sillä, että osa lajeista on satunnaisia vierailijoita, eivätkä ne lisäänny Suomen vesissä. Luonnonvarakeskus (Luke) ylläpitää virallista lajiluetteloa, johon on koottu kaikki maassa tavatut kalat.

Suomen kalalajien määrä vaihtelee lähteestä riippuen

Lajimäärän vaihtelu ei ole virhe – se heijastaa sitä, miten eri tahot määrittelevät “Suomen kalalajin”. Ylen mukaan vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 lajia. Ahven.net tarkentaa, että vakituisia lajeja on noin 70, ja satunnaisia vieraita tulee tämän päälle.

• 109 lajia – Kalatalouden Keskusliitto / Ahven.net
• 103 lajia – SKES
• Noin 70 vakituista lajia – Yle

Tunnetuimmat kalalajit: ahven, hauki, lohi

Kun puhutaan suomalaisista järvikaloista, kärkikolmikko on selvä: ahven (Perca fluviatilis), hauki (Esox lucius) ja lohi (Salmo salar). Ahven.netin mukaan ahven on Suomen yleisin kalalaji, ja särki (Scardinius erythrophthalmus) on toiseksi yleisin. Mediavirran mukaan ahven on myös Suomen kansalliskala – tästä tosin ei ole virallista päätöstä, mutta perinne on vahva.

Harvennettavat ja uhanalaiset lajit

Kaikki kalalajit eivät voi hyvin. Luonnonvarakeskuksen mukaan uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja ovat muun muassa ankerias (Anguilla anguilla) ja järvilohi (Salmo salar m. sebago). Istutukset ja kalastusrajoitukset pyrkivät turvaamaan näiden lajien säilymistä.

The implication: lajimäärän vaihtelu ei ole ongelma, vaan osoitus siitä, että eri lähteet palvelevat eri käyttäjiä. Kalastajalle riittää 70 vakituisen lajin tunnistaminen, mutta tieteellinen tutkimus tarvitsee kaikki 109.

Mikä on Suomen suurin kalalaji?

Kun puhutaan painosta ja pituudesta, yksi laji ylittää kaikki muut. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen suurin kalalaji on Atlantin miekkakala (Xiphias gladius). Se voi painaa jopa 500 kilogrammaa.

Suomen suurimmat kalat: miekkakala, tonnikala, hauki

• Miekkakala – jopa 500 kg (Luonnonvarakeskus)
• Tonnikala – satunnainen vierailija, paino jopa 250 kg
• Hauki – voi saavuttaa pituuden 1,5 metriä ja painon 20 kg (Kalatalouden Keskusliitto)

Miten kalan koko mitataan?

Kalastajat puhuvat yleensä pituudesta ja painosta. Virallinen koko ilmoitetaan useimmiten pituutena senttimetreinä, koska paino vaihtelee kalan kunnon mukaan. Vapaa-ajankalastajat käyttävät lajilistauksissaan molempia mittareita, jotta kalastaja voi vertailla saalistaan.

Painavin Suomessa tavattu kala

Tarkkaa ennätystä ei ole virallisesti vahvistettu, mutta miekkakalan 500 kilogramman paino on yleisimmin mainittu maksimi. Ahven.netin mukaan miekkakala on harvinainen vieras – tyypillisesti se vaeltaa lämpimistä meristä Pohjois-Atlantille.

The catch: suurin kala on myös harvinaisin vieras. Miekkakalan kohtaaminen Suomen vesillä on poikkeus, ei sääntö. Tavalliselle onkijalle hauki on käytännön “suurin saalis”.

Mikä on Suomen kallein kala?

Hintalappu kiinnostaa monia, ja vastaus riippuu siitä, ostetaanko kala kaupasta vai suoraan kalastajalta. Kalaruoka.fi – ruokaviraston ja kalastusalan yhteisesti ylläpitämä sivusto – listaa lohen (Salmo salar) kalleimpien kalojen joukkoon. Erityisesti järvilohi on kallis, koska se on ehtynyt luonnonvesissä ja sitä on istutettu.

Kalleimmat kalalajit: lohi, made, siika

• Lohi – erityisesti järvilohi, kallein laji (Kalaruoka.fi)
• Made – arvostettu mädin vuoksi
• Siika – suosittu juhlapöydissä

Miksi lohi on kallis?

Lohen suosio ajaa hinnan ylös. Kalaruoka.fi selittää, että kysyntä on suurta ja tarjonta rajallista – erityisesti luonnonlohen kohdalla. Merkittävä osa kaupan lohesta on kasvatettua, mutta kasvatetun lohen hinta on silti korkea verrattuna ahveneen tai särkeen.

Hinnoittelu ja saatavuus

Markkinatilanne vaihtelee vuodenajan mukaan. Järvilohi on kalleinta syksyllä, kun kalastuskausi on päättymässä. Kalaruoka.fi tarjoaa ajantasaiset syöntisuositukset ja hintatiedot.

The trade-off: kallein kala on myös uhanalaisin. Järvilohen ostaminen tukee istutusohjelmia, mutta kuluttajan on syytä tarkistaa kalan alkuperä.

Mikä on Suomen vaarallisin kala?

Suomen kalastajat eivät kohtaa päivittäin vaarallisia lajeja, mutta yksi laji erottuu joukosta. Kalatalouden Keskusliiton mukaan vaarallisin kala on kivikala (Trachinus draco). Sen selkäevän piikit sisältävät myrkkyä, joka aiheuttaa ihmiselle kivuliaan piston.

Vaaralliset kalat: kivikala, särki, piikki

• Kivikala – myrkkyä selkäevän piikeissä (Kalatalouden Keskusliitto)
• Särki – terävät evät voivat aiheuttaa haavoja
• Piikki – tumma selkäeväpiikki pureutuu ihoon

Miten vaara ilmenee?

Kivikalan piikit pistävät, kun kalaa käsitellään tai siihen astutaan. Myrkky aiheuttaa turvotusta ja kipua, mutta vakavat tapaukset ovat harvinaisia. Ahven.net suosittelee varovaisuutta erityisesti matalassa vedessä.

Varotoimet kalastuksessa

Käytä suojakäsineitä kivikalaa käsitellessäsi. Jos pistos osuu, lämmin vesi auttaa myrkyn hajotuksessa. Särjen ja piikin aiheuttamat haavat puhdistetaan ja sidotaan.

The paradox: vaarallisin kala on samalla yksi pienimmistä kaloista, joita kaupassa myydään. Suurin vaara ei ole kalan koossa, vaan sen puolustusmekanismeissa.

Miksi isoa haukea ei saa syödä?

Monelle kalastajalle hauki on arvostettu saalis, mutta isoja yksilöitä on syytä varoa. Kalaruoka.fi – ruokaviraston ylläpitämä palvelu – antaa selkeän ohjeen: yli 50 senttimetrin haukea ei suositella syötäväksi korkean elohopeapitoisuuden vuoksi.

Hauen syöntisuositukset

• Hauen koko – alle 30 cm on turvallisin (Kalaruoka.fi)
• Yli 50 cm – ei suositella syötäväksi
• Perustuu raskasmetallien kertymiseen lihaksistoon

Raskasmetallit ja muut epäpuhtaudet

Elohopea ja muut raskasmetallit kertyvät petokaloihin, jotka elävät pitkään ja syövät muita kaloja. Kalaruoka.fi selittää, että mitä isompi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä epäpuhtauksia. Tämä koskee erityisesti haukea, ahventa ja kuhaa.

Suositeltu hauen koko syötäväksi

Alle 30 senttimetrin hauen lihaksisto on puhtaampi, koska se ei ole ehtinyt kerätä suuria määriä raskasmetalleja. Kalaruoka.fi suosittelee syömään haukea kohtuudella – 1–2 annosta viikossa on turvallinen määrä.

Why this matters: syöntisuositukset eivät ole kalastuskielto – ne ovat terveysohjeita. Pienen hauen vapauttaminen takaa, että saalis kelpaa syötäväksi ja laji pysyy elinvoimaisena.

Mitä kaloja Suomessa kannattaa syödä?

Kun syöntisuositukset ja ravintoarvot yhdistetään, muutama laji nousee selkeästi esiin. Kalaruoka.fi tarjoaa kattavat tiedot kalojen ravintoarvoista ja suosituksista.

Syömäkelpoiset kalalajit

• Ahven – maukas, vähärasvainen, sopii arkeen
• Hauki – pieni kala (alle 30 cm) on turvallinen
• Lohi – runsaasti omega-3-rasvahappoja (Kalaruoka.fi)
• Siika – mieto maku, sopii juhlaan
• Made – erityisesti mäti on herkkua

Kalojen ravintoarvot

Kala on erinomainen proteiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde. Kalaruoka.fi kertoo, että lohi ja silakka sisältävät eniten omega-3:a, kun taas ahven ja kuha ovat vähärasvaisia ja sopivat kevyeen ruokavalioon.

Kalaruokasuositukset

Ruokaviraston suositus on syödä kalaa 2–3 kertaa viikossa. Kalaruoka.fi korostaa, että vaihtelevuus on tärkeää – syö vuorotellen rasvaista ja vähärasvaista kalaa, jotta saat monipuolisesti ravinteita.

The implication: kotimainen kala on terveellistä, mutta lajivalinnalla on väliä. Ahven ja silakka ovat turvallisia jokapäiväiseen käyttöön, kun taas lohta ja haukea kannattaa syödä kohtuudella.

Miten kalojen rakennetta tutkitaan?

Kalan tunnistaminen vaatii tarkkoja havaintoja evistä, kiduksista ja suomuista. Suomen Lajitietokeskus tarjoaa tieteellisen tietokannan, jonka avulla voi opiskella lajien anatomiaa.

Kalan anatomia: evät, kidukset, suomut

• Evät – selkäevä, pyrstöevä, rintaevät, vatsaevät
• Kidukset – hengityselin, kiduskaarien lukumäärä auttaa lajimäärityksessä
• Suomut – kattomuoto auttaa tunnistamisessa

Tutkimusmenetelmät ja -välineet

Akateeminen tutkimus käyttää useita menetelmiä kalan rakenteen analysointiin. Luonnonvarakeskus tekee geneettisiä analyysejä ja morfologisia mittauksia, joiden avulla lajit voidaan erottaa toisistaan. Tavalliselle kalastajalle riittävät silmä, tuntosävy ja tuntomerkkien vertailu oppaaseen.

Miksi kalojen rakennetta tutkitaan?

Tutkimus auttaa ymmärtämään kalojen sopeutumista eri elinympäristöihin. Luonnonvarakeskus käyttää rakennetietoja arvioidessaan lajien uhanalaisuutta ja suojelustatusta.

The catch: anatomian tunteminen on avain lajien tunnistukseen. Mitä enemmän tiedät kalan rakenteesta, sitä helpompi on erottaa särki lahnalta tai kuha ahvenelta.

Aiheeseen liittyvää: Suomen kalat – 109 kalalajia

Usein kysytyt kysymykset

Aiheeseen liittyvää: Suomen kalat – 109 kalalajia · Suomessa esiintyvät kalalajit