Siirry sisältöön
PohjolaNewsMatti Virtasen käytännön blogi
Valikko
Koti ja piha

Mitä rotta pelkää? Karkotteiden teho ja toimiva torjunta

Rotta voi säikähtää outoja ääniä ja vältellä uusia esineitä tai ruokia. Pelottelu ei kuitenkaan ole luotettava torjuntakeino: toistuviin ääniin rotat tottuvat, eivätkä hajukarkotteet tarjoa pitkäaikaista ratkaisua. Kalifornian yliopiston rottaohje kuvaa näiden keinojen rajoitukset. Kotona kannattaa ensisijaisesti poistaa ravinnonlähteet, estää sisäänpääsy ja tarvittaessa käyttää loukkuja, kuten Tukes neuvoo.

Miksi rotta välttelee uutta loukkua?

Rotat oppivat ympäristönsä kulkureitit, ravintopaikat ja suojat. Ne voivat karttaa ympäristöön ilmestyvää uutta esinettä tai ruokaa. Tätä kutsutaan neofobiaksi eli uuden peloksi. Uusi loukku voi siksi jäädä koskematta useiksi päiviksi, joskus viikoiksi. Se ei yksin osoita, että loukku olisi käyttökelvoton. Käyttäytymistä kuvataan yliopiston tuholaistorjuntaohjeessa.

Loukku kannattaa sijoittaa havaittujen kulkureittien varrelle, esimerkiksi seinän viereen paikkaan, jossa näkyy jätöksiä tai jyrsintäjälkiä. Sijoituspaikka voi olla loukun tyyppiä tärkeämpi. Noudata aina oman loukkusi käyttöohjetta ja varmista paikan turvallisuus.

Karkottavatko hajut, ultraääni tai kissa rotat?

  • Hajut: rotta voi aluksi vältellä joitakin hajuja ja makuja, mutta hajukarkotteista ei ole luotettavaa pitkäaikaista ratkaisua. Yksittäisen hajun tai tuotteen tehoa ei voi päätellä tästä yleisestä välttelykäyttäytymisestä.
  • Ultraääni ja muut äänet: rotat tottuvat toistuviin ääniin. Ultraäänilaitteen varaan ei kannata jättää rottien torjuntaa kodissa tai puutarhassa.
  • Kissat ja pöllöt: ne voivat saalistaa rottia, mutta petojen läsnäolo ei yleensä riitä hallitsemaan nopeasti lisääntyvää rottakantaa. Ulkona tarjottu lemmikinruoka voi myös ruokkia rottia.

Näitä rajoituksia käsittelee UC IPM:n rottaohje.

Tarkista nämä ennen karkotteen ostamista

Ravinnon saatavuus on keskeinen rottia houkutteleva tekijä. Käytännöllinen tapa aloittaa on käydä piha läpi seuraavassa järjestyksessä:

  1. Jäteastiat: sulje kannet ja tarkista myös pohjien eheys. Siivoa astioiden ympäriltä ruoantähteet.
  2. Lintujen ruokinta: kerää maahan varisseet siemenet. Järjestä ruokinta niin, etteivät rotat pääse ruokaan käsiksi.
  3. Pudonneet hedelmät ja komposti: kerää omenat nopeasti. Älä jätä ruokajätettä avokompostiin.
  4. Piilopaikat: siivoa rakennuksen vierustan lauta- ja lehtikasat sekä muu tarpeeton tavara.
  5. Sisäänpääsy: tarkista rakennuksen aukot ja raot sekä ovien ja ikkunoiden sulkeutuminen. Korjaa havaitut pääsyreitit.

Ehkäisytoimia neuvovat Helsingin kaupunki ja Tukes. Taloyhtiössä ilmoita toistuvista rottahavainnoista isännöitsijälle tai kiinteistön omistajalle, jotta toimet voidaan koordinoida. Helsingin ohjeen mukaan satunnaisista yksittäisistä havainnoista ei tarvitse ilmoittaa.

Näin käytät rotanloukkua turvallisesti

Tukes suosittelee ensisijaisesti tappavia loukkuja. Valitse rotalle tarkoitettu loukku ja noudata valmistajan asennus- ja käyttöohjeita. Sijoita ja suojaa loukku niin, ettei se aiheuta vaaraa lapsille, lemmikeille tai muille luonnonvaraisille eläimille. Helsingin kaupunki ohjeistaa tarkastamaan loukut päivittäin.

Syötiksi voi kokeilla esimerkiksi ruisleipää, viljatuotteita tai kuivattuja hedelmiä Tukesin ohjeen mukaan. Käsittele kuolleita jyrsijöitä kertakäyttöisillä suojakäsineillä ja laita ne kannelliseen sekajäteastiaan, jotta muut eläimet eivät pääse niihin käsiksi. Tukesin turvallisuusohjeessa muistutetaan myös, ettei Suomessa saa käyttää jyrsijöiden torjuntaan liima-ansoja.

Milloin tarvitaan ammattilainen?

Kuluttajakäyttöön ei Suomessa ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien torjuntaan. Hiirille tarkoitettu myrkky ei siis ole kotikonsti rottaongelmaan. Jos loukutus ei onnistu, ota yhteys tuholaistorjuntayritykseen. Myrkyt voivat altistaa myös lemmikkejä ja luonnonvaraisia eläimiä joko suoraan syötistä tai myrkkyä syöneiden jyrsijöiden kautta. Katso Tukesin jyrsijämyrkkyohje.

Jos rottia tulee jatkuvasti muualta, Tukes neuvoo ottamaan yhteyttä kunnan terveysviranomaiseen. Naapurikiinteistöjen samanaikaiset torjuntatoimet ovat suositeltavia. Asian selvittämistä varten kannattaa kirjata havaintojen paikka ja ajankohta sekä tehdyt toimet.

Kirjoittaja

Matti Virtanen

Matti Virtanen on PohjolaNews-blogin pääkirjoittaja. Blogi käsittelee kodin ja pihan valintoja, vaatteita ja varusteita sekä arjen tekniikkaa. Oppaissa lähtökohtana ovat käytännön kysymys ja sen tueksi tarkistettavat tiedot.

Näin blogin sisältöä arvioidaan →

Tieto kaipaa korjausta? Kerro virheestä tai lähetä viesti osoitteeseen info@pohjolanews.fi.